etusivuJärvenpääläinen Erkki Eronen (s. 1926) on suurelle yleisölle melko tuntematon, vaikka hän on koko uransa ollut hyvin tuottelias. Kuvanveistäjäksi Eronen valmistui Ateneumista vuonna 1951 ja oli Wäinö Aaltosen ateljeessa assistenttina jo opiskelijana. Maalaustaidetta hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa vuonna 1955 Sam Vannin ja Unto Pusan ohjauksessa.

Aaltosen ateljeessa Helsingin Kulosaaressa Eronen osallistui muun muassa eduskuntatalon eteen sijoitettujen presidenttien Ståhlberg ja Svinhufvud patsaiden valmistukseen. Nuoren kuvanveistäjän ura sai varsinaisen lähtölaukauksen Sibelius-monumenttikilpailusta 1960-luvun alussa. Kilpailun voitti Eila Hiltunen, mutta Erosen näköisehdotus miellytti Sibeliuksen omaisia. Järvenpään Sibelius-seura teetti Erosen ehdotuksen ja luovutti sen Järvenpään kaupungille.

Tyokuva

Sibelius-muistomerkin (1964) jälkeen Eroselta on tilattu lukemattomia erilaisia veistoksia, muotokuvia ja muistomerkkejä. Hänen ilmaisullisesti nouseva uransa on jatkunut 65 vuotta.

Erosen tuotanto on laaja ja monipuolinen. Hän on työskennellyt pääsääntöisesti taideinstituutioiden ulkopuolella omistautuen työlleen intohimoisesti ja kutsumuksella taiteen omilla ehdoilla. Työt ovat liittyneet ihmiseen, Suomen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Jokaisessa työssä on aiheesta tai teemasta riippumatta yhteys omaan henkilöhistoriaan ja sisäiseen maailmaan.

Keskeisiä teemoja ovat ystävyys, rakkaus ja luottamus. Luottamus on uskonnollisten teosten keskeinen teema ja henkilökohtaisen luottamuksen kautta koko tuotannossa eräänlainen metateema. Hän on pureutunut kerta toisensa jälkeen töillään siihen, kuinka hyvyyden saa esiin ja miten sen voi ilmaista.